Käyttämämme härkäpapu on 100 % suomalaista alkuperää. Härkäpapu on vanha ja yleinen ravintokasvi, ja nimestään huolimatta härkäpapu ei ole papu (Phaseolus) vaan virna (Vicia). Ensimmäinen kirjallinen merkintä härkäpavusta Suomessa on vuodelta 1324, kun Maunu Ladonlukko määräsi talonpoikaispavun viljelyksestä maksettavaksi kymmenykset kirkolle.
Suomessa härkäpavun viljely on kuitenkin alkanut jo viimeistään merovingiajalla eli 600-luvulla. Härkäpapu oli perunan ja vihreän herneen tuloon saakka Suomessa hyvin suosittu ravintokasvi. Sitä viljeltiin etenkin Kaakkois-Suomessa, Kymijoen ja Päijänteen itäpuolella. Etelä-Karjalassa papurokka oli perinteisesti pitojen viimeinen ruokalaji. Härkäpavun eli rokkapavun viljely supistui Suomessa kuitenkin nopeasti, ja 1960-luvulla tutkijat löysivät sitä enää vain Lappeenrannan seudun kylistä.
Viime vuosina kiinnostus härkäpapua kohtaan on jälleen lisääntynyt ja härkäpavulla viljellyt peltopinta-alat ovat pysyneet vakaana.
Härkäpapu on maukas ja hyvä kotimaisen kasviproteiinin lähde.